torstai 24. marraskuuta 2016

En vihaa lapsia, vaan lapsettomuutta

Siskoni pyysi minua kutomaan hänen lapsillensa uudet villasukat. Pidän kutomisesta ja aina näin syksyn/talven tullen tekee mieli kutoa kaikkea lämpöistä.

Noita pieniä sukkia tehdessäni tunsin katkeruuden nousevan taas voimakkaasti mieleen. Kumpa saisin kutoa joskus vielä omallekkin lapselleni. Kutoisin niin paljon ettei villasukista, pipoista tai lapasista olisi koskaan pulaa! Tunsin kateutta, jopa vihaa. Mietin, miksi kutoisin jonkun toisen kakaroille yhtään mitään. Kääntäisin taas veistä vaan omassa tuskaisessa haavassani. Sitten havahduin, en vihaa lapsia, vaan lapsettomuutta. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti